Hämeen piirin kauden viimeinen sisulisäikäisten pm-kilpailu käytiin sunnuntaina 26.9 Hakkarissa. Maastoviestikilpailu koostui kahdestatoista yhden kilometrin osuudesta ja matkalla olivat 10-, 12- ja 15-vuotiaden sarjojen tytöt ja pojat.
Lempäälän Kisa, kilpailunjohtaja Veli-Matti Rannan sekä Pasi Kivelän johdolla, näytti jälleen kyntensä hyvin toimivilla kisajärjestelyillä. Epäselvyyksiä ei aiheutunut missään vaiheessa; reittimerkinnät ohjasivat juoksijat väkisin oikeaan osoitteeseen, vaihto- ja maalialue oli selkeä ja ajanotto sekä tulospalvelu erittäin ripeätä. Lisäksi puffet-palvelut toimivat totuttuun tapaan kiitettävästi. Kylmästä tuulesta huolimatta kaunis auringonpaiste helli niin kilpailijoita, huoltajia kuin kannustusjoukkoja, joten olosuhteet olivat siltäkin osin kunnossa. Kaiken huipuksi LeKin oma nuori joukkue esiintyi ja onnistui kilpailussa loistavasti, tuloksena kakkossija vain niukasti voittajajoukkue Tampereen Pyrinnön takana. Syyssunnuntain aamu- ja alkuiltapäivää ei siis juuri paremmin voisi viettää.
Lempäälän Kisalla, kuten monella muullakin seuralla, oli jokseenkin varamiehisiä joukkueita mukana ja viimehetken muutoksia täytyi kokoonpanoissa tehdä. LeKin osalta takaiskuja olivat viime hetkillä Isomäen Jarnon ja Mettalon Artun sairastumiset sekä Kyrölän Markuksen jalkavamma. Näistä huolimatta Vellu sai kasattua joukkueeseen laadukkaat varamiehet ja jopa varamiesten varamiehet. Yllätysvetona tässä yhteydessä mukaan tuli vasta 7-vuotias Markus Leppimaa P10-sarjan osuudelle.
Lempäälän Kisan hopeajoukkue oli juoksujärjestyksessä Venla Ranta (T10), Matias Pärkkä (P10), Iida Niskanen (T12), Valtteri Mäenpää (P12), Riia Karppinen (T15), Lauri Koskensalo (P15), Nea Karppinen (T10), Markus Leppimaa (P10), Laura Lehtikuusi (T12), Aleksi Kivelä (P12), Henna Mettalo (T15) ja Valtteri Niskanen (P15). Ainoastaan Venla, Matias ja Nea olivat "oikeassa" sarjassaan, joten tulevaisuus näyttää lupaavalta jatkossakin ja joukkueeseen on jopa tunkua.
Venla hoiti tärkeän avausosuuden parhaalla mahdollisella tavalla ja toi joukkueen vaihtoon ensimmäisenä. Viestejä harvemmin voitetaan ekalla osuudella, sen sijaan isompi mahdollisuus on se siinä hävitä, mutta Venlan tutun varman juoksun tahdittamana viesti sai siis LeKille hienon lentävän lähdön.
Toisella osuudella Matias ei päästänyt kuin kovan TU-38:n juoksijan ohitseen ja tikkasi vaihtoon kakkosena vain muutaman sekunnin kärkijoukkueen takana. Suurelle yleisölle tiedoksi, että Matiaksen toinen bravuurilaji on muuten tennis, jossa myös kestävyyttä tarvitaan.
Iida ei antanut tuumaakaan, eikä edes milliäkään periksi, vaan piti asemat muuttumattomina seuraavassa vaihdossa. Iidan juoksu kulki mainiosti, ehkäpä jopa kauden parasta menoa, joka tietää hyvää tulevaa hiihtokautta ajatellen.
Myös Valtteri M piti kovat takaa-ajajat perässään, eikä päästänyt kilpakumppaneita aivan kantapäille kolkuttelemaan. Valtterin tavaramerkkinä on kova loppuveto ja sitä nähtiin taas kerran.
Riia joutui kovaan paikkaan juoksemalla T15 osuutta, mutta selviytyi siitä kiitettävästi tuoden viestin vaihtoon kolmantena aivan Pyrinnön tytön peesissä. Riian ryhdikäs juoksutyyli on tyylikästä ja kaunista katseltavaa sekä ennenkaikkea myös joutuisaa.
Lauri jatkoi LeKin tasaisen hyvää viestiä säilyttäen asemat liki entisellään, ainoastaan TU-38 livahti muutamia sekunteja lisää karkuun. Lauri on maastojuoksun erikoismies, jonka höyhenenkevyt askellus vie kevyttä juoksijaa eteenpäin ripeästi.
Nea piti osuudellaan LeKin asemat edelleen tiukasti jo muista joukkueista irtaantuneessa kärkikolmikossa. Nea on parhaimmillaan viesteissä, tehden jälleen kerran varman hyvän suorituksen.
Markus 7v oli tämänkertaisen LeKi-joukkueen se pieni suuri mies. Isompiaan ujostelematta kaveri juoksi uskomattomasti osuutensa neljän minuutin pintaan; tämän osuuden jälkeen jännätä sai mikä on LeKin mitalin väri. Perästä kuullaan ja ikänsä puolesta Markus voi juosta tässä sisulisäviestissä vaikka vielä vuonna 2018...
Lauran juoksua on vaikea sanoin kuvata, lopputulos kertoo paljon; liki minuutin takamatkalta LeKin värit kärkeen. Lauran veto ja loikka takalenkin töppärään oli tehokasta ja huikeaa katseltavaa. Laura onkin ollut loppukauden LeKin kuuma nimi ja nytkin taisi juoksun aikana sulaa ainakin kuution verran Hakkarin metsään varastoitua lunta. Viimeisen kaarteen röyhkeä ohitus sisäkautta oli kilpailuvietin ja taistelutahdon ilmentymää urheilussa parhaimmillaan.
Aleksi jatkoi mihin Laura jäi ja railakkaan lennokkaalla askeleella vei viestiä ykköspaikalla purun vain pöllytessä. Aleksi taitaa niin rata- kuin maastojuoksunkin ja on jatkossakin LeKin kantavia voimia viestiporukoissa.
Henna oli, Riian tapaan, alaikäisenä osuudellaan. Henna onkin kauden aikana hoitanut vastaavia vaikeita tehtäviä mallikkaasti, eikä tehnyt siitä nytkään poikkeusta, vaan toi viestin kärkipaikalla viimeiseen vaihtoon mainiolla juoksulla.
Valtteri N pääsi matkaan ankkuriosuudelle kahden muun joukkueen takaa-ajamana. Pikahälytyksellä matkaan lähtenyt Valtteri taistelikin osuutensa komeasti ja piti toisen kovista ankkureista takanaan, ainoastaan Tampereen Pyrinnön punaiset värit tulivat edellä maaliin. Valtterinkin mieli halajaa jo varmaan pikkuhiljaa pitkän kesän ja syksyn jälkeen hiihtolumille.
Lopputuloksena oli voitettu hopea ja joukkueen kelpasikin paistatella kilpaa auringon kanssa palkintojenjaossa! Kaikki tulokset löytyvät aikaisemmasta uutisesta.
Kaikesta hyvästä huolimatta muutama negatiivinenkin asia pitää nostaa esille. Joukkueita mukana oli vain kahdeksan ja kun Nokian Urheilijat olivat, hatunnoston arvoisesti, saaneet viestiin kaksi joukkuetta, niin seuroja oli mukana oikeasti vain seitsemän. Oliko vain sattumaa, että isojakin piirin seuroja oli poissa? Olisiko itse viestin sisällössä kenties jotain muutettavaa? Onko tapahtuman ajankohta oikea? Varmasti kaikkia näitä kysymyksiä pitää piiritasollakin miettiä, ettei hieno tapahtuma hiljalleen kuole ja hiljaisuudessa kuopata.