Tuleva kesä tuo tullessaan merkittäviä uudistuksia yleisurheilun sääntöihin. Pitkään valmisteltu muutos vaikuttaa jatkossa kaikkiin ratamatkoihin. Muutokset vaikuttavat oleellisesti, paitsi itse urheilijoiden suorituksiin, myös kisajärjestäjän ja -toimitsijoiden tehtäviin.
Sähköisen ajanoton myötä sääntönä on ollut, että ajanotossa aika otetaan siitä, jolloin juoksijan vartalolinja eli torso ylittää ensimmäisenä maaliviivan. Torso, eli yläruumis, on anatominen termi, joka tarkoittaa eläimen tai ihmisen keskivartaloa poislukien sen ulokkeet; pää, kädet ja jalat. Torsoon kuuluvat siis olennaisesti rintakehä ja alavatsa.
Kansainvälisen yleisurheilukomitean esitys onkin, että ajanotto tapahtuu jatkossa siitä juoksijan kohdasta, joka ensimmäisenä ylittää maaliviivan. Tähän lasketaan myös kaikki varsinaisen vartalon ulkopuoliset asiat kuten esim. hiukset, lepattava numerolappu tai auenneet juoksukengännauhat. Uusi esitys ja voimaanastuva sääntö on herättynyt jo paljon keskustelua. Kuten kaikki muutokset, niin tämäkin jakaa yleisurheiluväen kahtia. Sosiaalisessa mediassa onkin jo syntynyt paljon keskustelua, puolesta ja vastaan, joissa spekuloidaan sääntömuutoksen hyviä ja huonoja puolia. Muutosta on kuvattu suurimmaksi sitten pyörähdystyylin tulon kuulantyöntöön ja mustavalkotelkkarin vaihtumisen väritelevisioon.
Sääntöä puoltavat vetoavat mm. tasapuolisuuteen. Facebook-nimimerkki "Takakenossa vastatuuleen" ottaa esimerkiksi omaa entistä pikajuoksu-uraa koko ajan varjostaneen kipeän asian. "Takakenoinen juoksutyyli ja oikea-aikaisen heittäytymisen puute olivat tekniikkavirheitä, joita kukaan valmentaja ei saanut korjattua. Moni niukka itseluottamusta nakertanut tappio olisi tulevilla säännöillä voitu kääntää voitoksi."
Toinen näkökulma hyötyihin on nähty teknologiakehitysmahdollisuutena. Ajanottolaitteita ja tulospalveluohjelmistoja valmistavan TouchdownCamera Inc. yhtiön Pirkanmaan aluemyyntipäällikkö James Reeflinen mukaan uudistuksen myötä yleisurheilu ottaa valtava digikolmiloikan tulevaisuuteen. "Maailma ei koskaan enää muutu niin hitaasti kuin tänään. Uudistus mahdollistaa lähes täysin automaattisen ajanotto- ja tulospalvelujärjestelmän, eikä ajanottotorneihin enää tarvitse ihmisen henkensä uhalla kiipeillä. Myöskään oikean maaliintulojärjestyksen selvittämistä ei tarvitse ihmisälyn voimin enää arpoa. Hyödynnetään teknologiaa sinne kohteisiin missä sitä eniten tarvitaan."
Myöskään sääntömuutosta vastustavien näkemykset eivät jätä ketään kylmäksi. Yleisin vastine mielipiteissä muutokselle on, että "mitään vanhaa ja hyvin toimivaa systeemiä ei kannata muuttaa, ihan turhaa homma ja ei siitä kumminkaan mitään tule." Myös turvallisuusasiat on nähty esteenä uudelle säännölle. "Näemmekö tulevaisuudessa arvokisafinaaleja, joissa kaikki juoksijat kaatuilevat maaliviivoille itseään säästämättä ja vammoja pelkäämättä. Katkenneita käsiä ja jalkoja, haavoja ja verta; sitäkö maksava yleisurheiluyleisö haluaa nähdä?" pohtii nimimerkki "Epäilijä80" KaksPlus-keskustelupalstalla. Myös Twitterissä ja blogeissa on aiheeseen otettu kantaa. Filosofisimmat ovat pohtineen yleisurheilun arvomaailman perusarvoja. "Liikutaanko tulevaisuudessa yhä enemmän harmaalla alueella ja aletaan kehittämään kaiken maailman kommervenkkeja ja vippaskonsteja, kuten pitkätukkien Leningrad Cowboys -tyyppisiä tötterökampauksia, jotta paras mahdollinen hyöty saataisiin maksimoitua." Skeptsimmät ja jyrkimmät ovat tviitanneet asialle kintaalla: "Uusi sääntöehdotus on täysin päätön, se toteutuu vain kuolleen torsoni yli!" jyristään epäsosiaalisessa mediassa.
Kansainvälinen yleisurheiluliitto AEIOUYF on komiteassaan pohtinut myös sääntömuutoksen takautuvaa käyttöönottoa. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan kaikki vanhat arvokisojen maalikamerakuvat, muutetaan tarvittaessa tulokset ja toimitetaan mitalit niiden oikeille omistajille. Toisessa vaiheessa käydään kaikki kansalliset mestaruuskilpailu läpi, sitten edetään piirikunnalliselle tasolle, seurojen vanhat viikokisat syynätään myös ja lopulta Hippokisat perinjuurin. Työtä jatketaan niin pitkään, että koko totuus selviää. "Onhan dopingistakin kiinnijääneiden tulokset mitätöity ja mitalit otettu pois. Mitenkä tämä muka eroaa siitä? toteaa lausunnossaan lahjusepäilytutkinnan alaisena oleva liiton eettisen osaston eräs virkamies.
Alla esimerkkejä ja kuvia muutamista jo tutkinnan alla olevista epäselvistä arvokisajuoksuista. Ensimmäisessä maalikamerakuvassa on naisten 80m aitajuoksufinaali vuoden 1952 Helsingin olympialaisista, jossa Shirley Strickland-De la Huntyn kultamitalia on vuosikymmenet epäilty. Toisessa kuvassa on vuoden 1972 Munchenin olympiakisojen 1500m finaalissa täyttä ravia painelleiden, kylmäverisen Pekka Varsalan ja lämminverisen Kipchoge Keinon, tasapääjuoksu. Keino kuvassa takana.
Hakkarin kentän ruohonjuuritasolla uutinen on otettu rauhallisesti vastaan. "Tutkimme ensin ja hutkimme vasta sitten." kommentoi LeKi Yleisurheilun puheenjohtaja Markku Ruonavaara. "Omana mielipiteenäni voin kertoa, että seison täysin uudistuksen takana. Kaikki aikaisemmat kesäni ovat menneet Hakkarin kentän lintutornissa maalikameran takana istuessa, nyt minut itseni on mahdollista automatisoida ja digitalisoida. Myös toimitsijakoulutus helpottuu, kun näihin hommiin ei enää jatkossa tarvita lääketieteen loppututkintoa ja kirurgisen alan työkokemusta. Ymmärrän täysin juoksijoiden vuosikymmenten tuskan, mutta on se ollut aivan päätöntä menoa myös maalikameravastaavalle. Startista toiseen, ensimmäisestä alkuerästä aina viimeisimpään finaalijuoksuun, pelkkää urheilijoiden päiden ja raajojen irti leikkausta." päättää Ruonavaara viiltävän analyysinsä.
Kansalliset urheiluliitot ovat ottaneet laajalti kantaa sääntöuudistukseen. Myötämielisimmin on suhtauduttu naapurimaassamme Ruotsissa, jossa sääntömuutos aiotaan joka tapauksessa ottaa käyttöön, tuli siitä virallinen käytäntö tai ei. Sääntöuudistus on tarkoitus ottaa vaiheittain käyttöön, jolloin ensimmäiseksi asiasta pääsevät nauttimaan naisurheilijat, sitten myöhemmin miehet. Ruotsissa vastaavien uudistusten käyttöönotosta on aikaisemminkin ollut pelkästään hyviä kokemuksia. Vuonna 1967 vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirryttäessä ensimmäisessä vaiheessa siirtyi raskasliikenne ja kuukauden päästä toisessa vaiheessa henkilöautoliikenne. Suomessa vastaava muutos tehtiin vähän aikaisemmin, kun vuonna 1858 hevospeliliikenteessä toetutettiin vastaava kaistanvaihto.
Muutamissa maissa on jo valmistauduttu uuteen aikaan ja harjoitteluohjelmiin on otettu lähtöharjoitusten lisäksi myös maaliintuloharjoitukset. Alla muutamia otoksia erilaisista variaatioista. Kehityksen uskotaan olevan tässäkin nopeaa ja parhaimmat maalintulotavat ovat luonnollisesti vielä näkemättä.
Lempäälässä järjestetään vielä kevään aikana iso koulutustapahtuma, jonne tarvitaan vapaaehtoisia juoksijoita testaamaan niin sääntöjä kuin laitteita. Uusi Hakkarin kentän maalikamera- ja ajanottolaitteisto nousi hieman yllättäen kaikkien liikuntapaikkainvestointien kärkeen ja asennukset on jo aloitettu. Tarkka tapahtuman päivämäärä ilmoitetaan asap (=niin pian kuin vain mahdollista), joten pysy kanavalla. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Lähi-Apteekki ja Kauneus- ja Terveyskeskus.